Lippukunta‎ > ‎

Historiaa

Peustaminen

Partiolippukunta Hakasiskojen perustava kokous pidettiin Tapiolan kirkolla 8.11.1966. Perustamisasiakirjan allekirjoittivat kolme tarmokasta äitiä: Anja Immonen, Sirkka Järvinen ja Helena Helminen. Kokouksessa todettiin Tapiolassa olevan paljon nuorisoa, jota varten on myös järjestettävä toimintaa. Koska Tapiolan muiden tyttölippukuntien jäsenmäärät olivat suuret, pidettiin uuden tyttölippukunnan perustamista tarpeellisena.

Alkuvuosina rakennusliike Hakan toimitusjohtaja Viljo Ahtee toimi aktiivisena lippukuntamme vanhempaintoimikunnan puheenjohtajana mm. hankkien ensimmäiset kokoontumistilamme Hakalehdosta. Lippukuntamme onkin saanut nimensä Hakalehdon alueen ja Rakennusliike Haka Oy:n mukaan.

Ennen oman lippukunnan perustamista toimi Hakalehdossa noin vuoden ajan tonttuparvi partiolippukunta Kelotyttöjen alaosastona. Syksyllä 1966 perustettiin tonttuparven lisäksi vielä kaksi vartiota. Lippukunnan jäsenmäärä oli vuoden 1966 lopussa 39.

Lippukunnan taustayhteisönä on alusta alkaen ollut Tapiolan seurakunta. Lippukunta rekisteröitiin keväällä 1974.


Kokoontumistilat

Aluksi Hakasiskot kokoontuivat seurakunnan kerhohuoneistossa Hakamäki 1:ssä. Vuoden 1969 alussa saatiin oma kolo Hakamäki 4 G:stä, josta lippukunta kuitenkin jouti muuttamaan jo kesällä 1971. Uusi kolo löytyi Tennistie 3 D:stä (nykyisin Revontulentie). Tämä kolo oli kuitenkin niin pieni, ettei sinne mahtunut juuri muuta kuin pöytä ja penkit. Tonttukokouksia jouduttiin sen vuoksi jatkuvasti pitämään seurakunnan kerhohuoneistossa.

Vihdoin syksyllä 1977 toteutui Hakasiskojen pitkäaikainen haave: saimme suuremman kolon (ruhtinaalliset kaksi huonetta) aivan vanhan kolon vierestä. Koloa kunnostettiin talkoovoimin, ja ihan kiva siitä tulikin. Nyt oli tarpeeksi tilaa pitää sudarikokouksetkin omalla kololla, joten seurakunnan tilojen käytöstä voitiin luopua. Saimme pitää saman kolon aina elokuuhun 2003 asti, jolloin As Oy Peski otti tilat omaan käyttöönsä. Näin päättyi 32 vuotta kestänyt yhteistyö.

Uuden kolon etsiminen Tapiolan alueelta ei ollut helppoa, vaikka aikaa olikin viitisen kuukautta. Elokuussa 2003 muutimme Tapiolan seurakunnan kerhotilaan osoitteeseen Hakamäki 1 eli sinne mistä kaikki alkoi. Saimme omaan käyttöömme taaemman huoneen. Huoneesta muodostui varasto ja johtajien huone. Etuhuonetta ja keittiötä käytti lisäksemme seurakunnan kokkikerho. Uusi kolo oli lottovoitto. Siellä oli vessa ja keittiö! Se oli lisäksi katutasossa, joten leiritavaroiden yms. siirtely oli helppoa. Kirkko kuitenkin luopui tilasta, jolloin neuvottelimme taloyhtiön kanssa oman sopimuksen tilaan jäämisestä. Yhteiseloa kesti jonkin aikaa, kunnes taloyhtiö halusi myös takahuoneen käyttöönsä. Ja jälleen alkoi uuden kolon etsintä.

Tällä kertaa meitä lykästi. Tieto uuden kolon tarpeesta oli vasta saavuttanut johtajiston kun Tapiolan alueen partiolaisilta kenellä olisi tarvetta kokoustiloille. Tapiola Lionsin toinen mökki oli kahden lippukunnan toiminnan päättymiseksi jäänyt tyhjilleen. Pakkasimme tavarat ja siirryimme uuteen, tilavaan ja kalustettuun mökkiimme Tapiolan keskustassa! Mökkiä on siistitty ja kunnostettu Lions Club Tapiolan kanssa yhteistyössä ja se soveltuu kokouksiimme erinomaisesti. Uusitun vessan lisäksi kololta löytyy varastohuone, keittiö, kokoustila ja pienempi johtajien tila. Myös ympäristö on ihanteellinen toiminnallemme: kololle on loistavat kulkuyhteydet ja naapurista löytyy toinen partiolippukunta. Uusi kolo on myös mahdollistanut muunkin yhteistyön: TLions Club Tapiolan kanssa!


Eden

Joukko lippukuntamme johtajistoa sai loistavan idean vaeltaessaan Sveitsin Alpeilla kesällä 1982. Lippukunnan pian tulevan 20-vuotisjuhlan kunniaksi Hakasiskoille hankittaisiin oma kämppä. Saman tien alettiin varainkeruu. Vanhempainneuvostolle he uhosivat, että he kyllä hankkivat varat, jos vanhempainneuvosto hankkii maat. Aikaa kului ja varoja kerättiin aktiivisesti.

Vuoden 1984 lopussa varoja oli koossa 21 000 mk, joten projekti sai myös muut uskomaan sen toteutumiseen. Samoihin aikoihin myös Tapiolalainen poikalippukunta Kelovartijat kuuli hankkeestamme ja otti yhteyttä, heillä oli nimittäin sama unelma, oma kämppä. Yhteisissä kokouksissa luotiin pelisäännöt, suunniteltiin ja jaettiin hommat. Hakasiskojen kämppätoimikuntaan kuului lippukunnasta Leena Köresaar (nyk. Rantalankila), Salla Kalo (nyk. Halme) sekä Mari Siiroinen (Lilli) ja vanhempainneuvostosta Juhani Siiroinen sekä Veikko Rekola. Taustalla toimi vahvasti myös Risto Rydman.

Kelovartiojoista Jouni Raki ja meiltä Leena Köresaar (nyk. Rantalankila) alkoivat johtaa projektia. Alettiin etsiä tonttia Pohjois-Espoon ulkoilumaastoista. Ahkeruus palkittiin ja Espoon kaupunki vuokrasi meille viiden vuoden vuokrasopimuksella 2,2 ha:n suuruisen tontin Pakankylän Backby-nimisestä tilasta. Vuokrasopimus allekirjoitettiin 1.4.1985.

Samanaikaisesti tontin metsästyksen aikaan oli kerätty paljon varoja, suunniteltu kämppää ja etsitty luotettavaa ja hyvää tavarantoimittajaa. 27.6.1985 Rantasalmen hirsirakenteelta tilattiin kämppä ja hirsikuorma saapui Kattilajärven päähän 12.8.1985.

Kämpän perustukset saatiin lahjoituksena Rakennuskunta Haka Oy:ltä, yritykseltä joka oli aikoinaan perustamassa lippukuntaamme. Kämpän runko nousi parissa päivässä ja muuraustyöt aloitettiin elokuun puolivälissä. Talkootöitä oli luvassa vielä kymmeniksi tunneiksi. Onneksi mukana oli kaksi lippukuntaa sekä tyttöjä että poikia. Hommien edetessä tarvittiin niin tyttöjen näppäryyttä, rahanhankintaideoita ja kerjäämistaitoja kuin poikien rakentamistaitoja. Yhteistyö oli saumatonta.

Rakennustarkastaja hyväksyi kämpän 1986 ja retket omalle kämpälle voitiin aloittaa. Vuorot jaettiin niin että joka toinen viikonloppu on Hakasiskojen ja joka toinen Kelovartijoiden. Muusta käytöstä on sovittu erikseen.

Majan vihkijäiset järjestettiin lukuisten käyttökertojen jälkeen joulukuussa 1987, jolloin kämpälle kutsuttiin uurastajat, lahjoittajat sekä lippukuntalaiset. Vihkijäisissä kämppämme ristittiin virallisesti Edeniksi.

Vuonna 1989 Edeniin saatiin sähköt ja vuonna 1991 puhelin retkeläisten turvaksi. Vuonna 1994 kämpän viereen tehtiin porakaivo. Enää ei tarvinnut kantaa vettä mäen toiselta puolelta, vaan muutaman askeleen päästä kämpästä. Samoin kämpän lattiat uusittiin vuonna 1994.

Syksyllä 2002 ryhdyttiin keräämään varoja saunaprojektia varten ja etsimään sopivaan tavarantoimittajaa. Puulämmitteinen sauna valmistui syksyllä 2004.